Taide ja kasvatus

Perjantaipedagogit: Captain Fantastic -elokuva 

Katsoimme yhdessä Captain Fantastic -elokuvan, joka kertoo isästä ja tämän viidestä lapsesta, jotka asuvat metsässä oma varaisesti. Lapset eivät käy koulussa, vaan heidän isänsä opettaa heitä hyväksi katsomallaan tavalla. Valitsimme elokuvan, koska siinä on vahvaa pohdintaa lasten kasvatuksesta ja opettamisesta.


Miten elokuvan isä kasvattaa ja opettaa lapsiaan: 

- Lapsille ollaan todella rehellisiä, eikä mitään peitellä. Asioista puhutaan faktoja käyttäen. Puhutaan rehellisesti esim. mitä seksi on, miten äiti kuoli.

- Vaaditaan syväsuuntautumista opiskelua. Lapsilta vaaditaan, etteivät he pelkästään luettele tietoa kuin suoraan kirjasta, vaan he osaavat omin sanoin kertoa, mistä asiassa on kyse.

- Sosiaalinen konstruktivismi näkyvissä, tarvitaan yhteisö ympärille luomaan käytösmalleja. Elokuvan lapset tietävät todella paljon asioita, mutta heidän sosiaaliset taitonsa ovat todella kömpelöt, eivätkä he tiedä miten pitäisi toimia nyky-yhteiskunnassa.

- Periaatteessa annettiin mahdollisuus luoda oma mielipide asioista, mutta samalla isä opetti vahvasti omaa näkemystään maailmassa (esim. kuinka paha kapitalismi on).

- Lapsia vaadittiin perustelemaan oma mielipide. Ristiriita tilanteissa isä sanoi, että hän on valmis keskustelemaan kaikesta ja valmis muuttamaan mielipiteensä, jos asia argumentoidaan hänelle hyvin.

- Isä suuttui siitä, jos hänelle valehdeltiin.
Elokuvan arvot, ihanteet, toive ihmisestä ja maailmasta.

- Toiveihminen: itsenäisesti ajatteleva ihminen, joka osaa katsoa yhteiskuntaa kriittisesti ja on kapitalistisesta yhteiskunnasta riippumatonta.

- Lapsille opetettavan tiedon pitää olla monipuolista, esim. lapset pistettiin lukemaan monenlaisista eri ajattelijoista.


Mitä elokuva haluaa kertoa kasvatuksesta: 

- Elokuvan tekijöillä on varmaan tarkoitus herättää ajatuksia kasvatuksesta, mutta tarkoitus ei kuitenkaan ole kannustaa elämään niin radikaalisti kuin elokuvassa. Elokuvassa ei pelkästään ihailla perheen elämäntapaa, vaan siitä esitetään myös kritiikkiä. Elokuva ravistelee ajatuksia siitä, kuinka lapsia kasvatetaan nykyään. Elokuva pistää katsojan pohtimaan asioita.


Omia ajatuksiamme, joita elokuva herätti: 

- Elokuvassa herää ristiriitaisia ajatuksia; katsojana olemme päähenkilön ja tämän perheen puolella, mutta kuitenkin ymmärrämme heidän elämäntavassa olevat ongelmat.

- Oma varaisuus kuulostaa todella hienolta, mutta emme veisi sitä niin pitkälle, että sulkisimme lapsemme yhteiskunnan ulkopuolella, koska lasten sosiaaliset taidot eivät kehity. Kasvattaja on vaikea antaa mielipiteiltään täysin neutraalia kasvatusta, joten on hyvä, että lapset kuulevat myös muita mielipiteitä. Lisäksi perheen isä pitää heidän elintapaansa hyvänä, mutta eihän elintapa voi jatkua kovin pitkään (esim. sukupolvelta toiselle), jos se on erillään muista ihmisistä.

- Pidimme siitä, että lapsilta pyydetään perusteluita ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Vaikka lapsen perustelut eivät aluksi olisi kovin hyvin, niin lapsi kehittyy ja oppii tavan, että asiat pitää perustella.

- Meistä oli hienoa, että lapsille kerrotaan rehellisesti asioista. Pohdimme kuitenkin sitä, missä raja menee ja onko lapsi kuitenkin jossain vaiheessa vielä liian nuori tietämään joitain asioita.